Marko Peltolan blogi Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Tämän päivän köyhyys Suomessa tieteellisen tiedon valossa

  • Tämän päivän köyhyys Suomessa tieteellisen tiedon valossa

Toimeentulotuen vastaanottamisen voidaan katsoa olevan köyhyyden merkki - Toimeentulotuen maksamista ennen käytetään kaikki säästöt ja mahdolliset muut tulot (1). Koska omaisuuden realisointi vie aikaa ja toimeentulotuen saaminen on hidas ja byrokraattinen prosessi (kts. seuraavat tekstit), köyhä ehtii velkaantumaan ennen kuin on saanut toimeentulotukea, varsinkin jos yrittää osallistua samalla yhteiskuntaan edes keskimääräisellä tavalla.

 

KÖYHYYDESTÄ IHMISELLE AIHEUTUVIA ONGELMIA SUOMESSA

”Köyhyys ja pienituloisuus heikentävät elämänlaadun kaikkia muita paitsi sosiaalista ulottuvuutta. Toimeentulotuen asiakkuus liittyy riskiin alentuneesta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä ja toimintakyvystä. Heikentynyt taloudellinen tilanne aiheuttaa stressiä”. (2. sivut 139 ja 235.)

Toimeentulotuki-asiakkaiden arkipäivää leimaa taloudellinen niukkuus. He ovat keskimääräistä enemmän yksinäisiä ja heillä on rajoittuneet mahdollisuudet yhteiskunnalliseen toimintaan. Vain 14% heistä jää rahaa säästöön. (3. sivu 90.)

Toimeentulotuen asiakkuuden on todettu olevan yksi merkittävimmistä hyvän elämänlaadun riskitekijöistä: Se lisää todennäköisyyttä heikkoon fyysiseen, psyykkiseen ja ympäristölliseen elämänlaatuun ja heikentää yleistä elämänlaadun kokemusta. (3).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa käytettyjen tutkimusten mukaan (otos-koko kymmeniä tuhansia) liki puolet toimeentulotukea saaneista on pelännyt ruuan loppuvan ennen seuraavaa tuloerää, Muusta väestöstä 8%. 26% on tinkinyt lääkkeiden ostosta, muusta väestöstä taas 9%. (3.)

 

LISÄÄ ONGELMIA, MUUN MUASSA. BYROKRATIA

Jos nuo eivät vielä riittäneet huomauttamaan, että köyhän ja sairaan asema on huono ja vie Suomessa pois mahdollisuuksia toimia kykyjensä mukaan, niin tässä vielä byrokratian kanssa ponnistelemisesta:

”Sosiaaliturvan määräytymisen perusteet ovat monimutkaisia ja palkkatulojen vaikutusta kokonaistuloihin on vaikeaa arvioida, koska verotus ja eri tukien maksuperusteet muuttuvat” (2. sivu 118). Tästä seuraa köyhille ihmisille byrokratialoukku, jossa joutuu ponnistelemaan kymmeniä tunteja vain sen eteen, että saisi itselleen rahaa. Tavallisesti töissä ponnistelet myös muiden eteen. Tästähän seuraa helposti itsekkyyttä, joka köyhiin yhdistetään.

”Byrokratia- ja työttömyysloukkuun joutunutta työtöntä, jonka sosiaalinen luottamus mennyt, on todennäköisesti hyvin vaikea kannustaa tai aktivoida – varsinkin mikäli oma kokemus kertoo, että lupauksilla ei ole katetta. Hän ei usko tai välitä sanktioiden uhasta tai positiivisista kannustimista, jolloin kannustamisen tavat eivät vaikuta häneen järjestelmän odottamalla tavalla. Pahimmassa tapauksessa kannustamisen ja aktivoinnin vaikutus voi olla jopa päinvastainen kuin on tarkoitus”. (2. sivu 120.) Johtopäätökseni: Rakenteet vaikuttavat: Rakenteet tekevät köyhät sellaisiksi, kuin heitä yleisessä keskustelussa usein morkataan.

Nykypäivän Suomessa ihmisiltä vaaditaan aivan liian suurta sosiaaliturva-lakipykälien tuntemusta, vaikka varmasti olisi muutakin tekemistä. Lisäksi ne lait vielä muuttuvatkin.

“Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen yleisenä kasvualustana on aineellisten ja kulttuuristen voimavarojen epätasainen jakautuminen väestössä. Terveyserot kehkeytyvät pitkän ajan kuluessa eri väestöryhmiin eri tavoin vaikuttavien altistusmekanismien välityksellä. Terveyttä edistävät tekijät kertyvät hyödyttämään hyväosaisimpia väestöryhmiä.” (4.)

Ne, joilla on korkeat tulot, erikoistuvat kalliisiin, nopeisiin hyödykkeisiin ja ne, joilla on alhaiset tulot, kuluttavat paljon aikaa vieviä ja edullisia hyödykkeitä. Korkeasti koulutettujen sosiaalisissa verkostoissa on korkeat tulot, kulttuurinen pääoma ja erikoistuneet ajankäytön muodot ja he vahvistavat kanssaihmisten kanssa niiden arvoa. (5.)

 

SAIRAIDEN, ERITOTEN OPISKELIJOIDEN, ASEMA

Mutta siis, Jos lääkkeet veisivät nyt rahani, niin minun pitäisi opiskelijana ensisijaisesti ottaa opintolainaa. Lainaa lääkkeitä varten? Näin se vaan nyt on lain mukaan. Sitten erikseen on lääkkeissä omavastuu, joka on jopa useita satoja euroja vuodessa ja terveyspalvelujen katto erikseen 691 €. Sitten sairasmaksuja voi vähentää myös verotuksesta joka en erillinen menettely yms yms. Pitäisikö siis tavallisten ihmisten tällaiset asiat selvittää? Ja sitten kun joku pieni präntti jää huomaamatta, onkin aivan yllättävästi velkaa jollekin julkisen sektorin taholle. Onneksi nyt on sentään perustettu "Kansalaisneuvonta"-palvelu, josta voi saada apua numerosta 0295000 (8). Hekään eivät kuitenkaan voi auttaa papereiden täyttämisessä ja omien työ-ja varallisuustietojen setvimisessä. Mutta mitä jos onkin joku vakavammin sairas? Vasta laitoshoitoa vaativa “ääri”tapaus saa helpotusta setvimiseen.

 

TOIMEENTULOTUKI

Perusosa on vain 485,50 euroa kuukaudessa (1). En tiedä, tuleeko t.t.t:n täydentävässä osassa sitten joku maksimi vastaan, jos esim. monta laitetta hajoaa huonolla tuurilla. Köyhät, jotka yrittävät kasata säästöjä, ovat heti pulassa, jos kodinkoneita hajoaa tai yllättävästi sairastuu. Jatkuva budjetointi ei välttämättä auta. Millaista onkaan elää täysin ilman säästöjä? Jos yrität tehdä töitä ja saatkin palkkaa, voi olla että tukesi evätään ja sitten jotain kallista hajoaakin.

 

KÖYHYYS TEKEE TYHMÄKSI

Nyt on myös sellaista tutkimusta julkaistu, että köyhyys tekee myös tyhmäksi:

American journal of Preventive Medicine:n artikkelin Sustained economic hardship and cognitive function: The coronary artery risk development in young adults study (6) mukaan ne, jotka olivat hyvin koulutettuja ja vasta senkin jälkeen kokeneet taloudellisia vaikeuksia, olivat vaikeuksissa kongitiivisissa testeissä.

Sama tulos myös The psych report:n artikkelissa (7) jossa älykkyystestissä laskun uhka sai köyhät suorittamaan huonommin.

 

LOPUKSI:
Hallitus on jättänyt Perus- ja vähimmäisturvan etuuksien tason jälkeen 20-30 prosenttia yleisestä ansiokehityksestä (2). Tämä on lisännyt köyhyyttä Suomessa. Ihmiset, miettikää, ketä äänestätte. Tätä menoa Suomessa tulee olemaan yhä enemmän kaikkea edellämainittua ja ihmisten kyvyt ja potentiaali menevät hukkaan vain heidän olosuhteittensa takia. Tässä esimerkki kovista kohtaloista, eläkeläisistä, Yleltä: https://yle.fi/uutiset/3-9347104 Ja vielä: Onhan oikeasti olemassa puolueita jotka ottavat huomioon heikoimpien aseman. Ja aina voi myös katsoa ympärilleen ja avustaa itse.

Tämä teksti on tehty viime joulun alla. Mielestäni eriarvoisuuskehitys ja huono-osaisuuden kasautuminen ovat Suomessa vakava ongelma, jota on laiminlyöty säästömielessä. Tämä laiminlyöminen kuitenkin tuottaa tulevaisuudessa paljon kuluja, jotka vievät saavutetut säästöt selkeästi ja tuovat valtiolle nykyistä enemmän menoja muun muassa terveydenhuollon kulujen kasvun, joillain aloilla osaavien työntekijöiden puuttumisen sekä alkoholin suurkulutuksesta johtuvien ongelmien muodossa. Lisäksi itsenäisyyspäivinä riehuvien anarkistien kaltaisia liikkeitä, jotka rikkovat arvoesineitä, ilmaantuu ja niin edelleen.

LÄHDELUETTELO

(1) Laki toimeentulotuesta, Finlex ajantasainen lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

(2) Vaarama, Marja; Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisten hyvinvointi 2010. Yliopistopaino. Helsinki 2010. (toimitettu teos) https://www.julkari.fi/handle/10024/80297

(3) Kuivalainen, Susan & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Toimeentulotuki 2010-luvulla Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä. Suomen yliopistopaino Oy. Tampere 2013 (toimitettu teos) https://www.julkari.fi/handle/10024/104474

(4) Hannele Palosuo, Eila Linnanmäki, Marita Sihto ja Seppo Koskinen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 12/2006. http://www.duodecimlehti.fi/…/haku;jsessionid=21FF0A3368A8C…

(5) Erola, Jani. Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus. 2010. (Toimitettu teos)

(6) Sustained economic hardship and cognitive function: The coronary artery risk development in young adults study. aikakausilehti: American journal of Preventive Medicine. Volume 52, Issue 1, Pages 1–9 julkaisuvuotta en löytänyt, 2010-luvulla muistaakseni.
http://www.ajpmonline.org/ar…/S0749-3797(16)30329-4/fulltext

(7) Sendhil Mullainathan & Eldar Shafir artikkelissa Scarcity: Why Having Too Little Means So Much. The psych report. http://thepsychreport.com/…/scarcity-excerpt-mullainathan-…/ September 12, 2013

The psych report ja American journal of Preventive Medicine ovat tieteellisiä aikakauslehtiä. Katselkaa vaan linkeistä lisätietoja, Jani Erolan kirjaan pitää valitettavasti hankkia lukuoikeus ennen kun voi lukea.

(8) Valtionkonttori: Kansalaisneuvonta. 2017. http://www.kansalaisneuvonta.fi/fi-FI

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Olipa melkoinen selvitys mahdollisuuksista.

Toimituksen poiminnat